Home » Blog » Hermoista ja psykologiasta del 2

Hermoista ja psykologiasta del 2

  • Lähettänyt: lokakuu 25, 2018
  • By:  
  • Categories: Blog 
  • Kommentit pois päältä artikkelissa Hermoista ja psykologiasta del 2

Kukaan ei tykkää tietämättömyydestä. Tavallisessa palkkatyössä, kun työnantajayrityksen sisäinen viestintä ei toimi tai työntekijöihin ei luoteta tarpeeksi, se tuntuu todella masentavalta: täytyy tehdä joitakin tehtäviä, joiden perustan ymmärtää vain ylin johto; strategia on epävarmaa ja päätöksetkin vaihtelevia. Yrittäjäksi ryhtyminen tarkoittaa monen mielessä tällaisen tietämättömyyden loppumista, mutta todellisuudessa se vain siirtyy toiselle, ylemmälle ja erilaiselle tasolle.

Tulevaisuus On Sumuista

Yrittäjä pyrkii viestimään hyvin, arvostaa henkilökuntaansa ja ilmoittaa omille työntekijöilleen ainakin tärkeimmät yrityksen tilanteet. Hänen omasta mielestä alaisuudessaan ei ole ketään, kuka voisi valittaa tietämättömyydestä, mutta jotkut silti valittavat. Useimmiten kyse ei ole siitä, että hän tarkoituksella jättäisi joitakin poliittisia päätöksiään kertomatta vaan siitä, että yrittäjä ei tiedä kaikkia vastauksia itsekään. Milloin alkaa uusi projekti? Riippuu tilaajan ennakkomaksusta. Onko verojen kanssa kaikki hyvin? Selviää, kun paperit on tarkastettu. Miten toteutamme tämän ja tämän tehtävän? Näin ja näin. Oi. Asiakkaan suunnitelmat muuttuivat. Nyt tehdään kaikki toisin. Tällaisia tilanteita on yrittäjällä edessä usein, ja jos palkkatyöläisen tietämättömyys joistakin työprosesseista ei vaikuta hänen taloudelliseen tilanteeseen, yrittäjällä asiat ovat toisin: tietämättömyys jännittää ja huolestuttaa häntä paljon enemmän ja riskit ovat suurempia.

Jännittävää Toimintaa

Yrittäjän työpäivä ei ole pitkä vaan jatkuva. Kun tekee töitä itselleen, ne on mahdotonta lopettaa virka-ajan päätyttyä ja työ tulee väkisin mukaan kotiin, harrastuksiin ja ystäväpiiriin. Aluksi se saattaa tuntua kivalta ja oma tärkeyskin korostuu tällaista tahtia eläessä, mutta kun yrityksen kehityksessä tai rutiinissa tapahtuu vaikeita aikoja, halu heittää työajatukset pois päästä on suuri – ja samalla vaikea toteuttaa, jos työ on tapana kuljettaa aina mukana. Toiminnan alussa yrittäjä on yleensä hyvin intohimoinen omaa työtä kohtaan ja tekee siten töitä yötä päivää unohtaen samalla sen, että vaikeiden tilanteiden tullessa hänellä pitää olla paljon voima- ja hermovaroja hoitamaan ongelmat kunnialla ja ajallaan. Jatkuva työn pitäminen mielessä kuluttaa hermoja niin tasaisesti, että sen huomaa vasta noin vuoden kuluttua, kun alkutilanteen ja meneillä olevan hetken ero on jo valtava.

Lepo On Myös Työtä

Kynttilän polttaminen molemmista päistä ei siis kannata, ja yrittäjänkin kannattaa pyrkiä säästymään loppuunpalamiselta. Kun heti alussa luodaan tiukka oman päivän rytmi, johon kuuluu lepoa ja jota myös noudatetaan, voimia riittää pidemmälle ja työt hoituvat helpommin. Lepo on yrittäjän työssä yhtä tärkeää kuin palautuminen kehonrakennuksessa eikä sitä saa laiminlyödä. Olin itsekin sellainen itsevarma kaveri, joka oli sitä mieltä, että muiden pitää levätä, mutta minun ei tarvitse, koska tykkään omasta yrittäjän työstäni niin paljon ja olen niin rakastunut siihen, että loppuunpalaminen on mahdotonta. Näin ei kuitenkaan lopuksi käynyt ja ihmisen hermoston, psyyken ja kehon rajoitetut mahdollisuudet tulivat jossain vaiheessa esille.

Lepo On Myös Työtä

Silloin olimme saattamassa kahta projektia loppuun ja toisessa meni hyvin, kun taas toisessa oli äärimmäisen tiukka aikataulu ja tilaajan suunnitelmat vaihtuivat koko ajan. Aikaa meni paljon hukkaan ja korvasimme huonomman projektin menetykset paremmin menestyvän projektin tuotoilla. Loppujen lopuksi olin niin rikki, että sovin toisen tilaajan kanssa sopimuksen purkamisesta ja toisen kanssa aikataulun siirtämisestä, minkä jälkeen lähdin lepäämään rauhassa kymmeneksi päivää. Lopputulos? Keho täynnä energiaa, intohimo omaan työhön palasi, hermot riittivät kestämään vielä pitkään ja säännölliset lepotauot tulivat osaksi yrittäjyyttä. Se oli kantapään kautta opittu, mutta toivon vieläkin, että edes joku yrittäjä olisi aikatauluttanut myös lepohetkiä omaan elämänrytmiinsä.